Kun palkkapäivä koittaa, työntekijä katsoo palkkalaskelmaansa ja näkee, mitä työstä maksetaan ja kuinka paljon palkasta jää verojen ja muiden maksujen jälkeen käteen. Mutta yksi olennainen luku puuttuu: mitä työn tekeminen kokonaisuudessaan maksaa työnantajalle?
Työntekijän bruttopalkka ei ole sama asia kuin työnantajan kustannus. Palkan lisäksi työnantaja maksaa erilaisia lakisääteisiä työnantajamaksuja. Kun työntekijälle maksetaan palkkaa, työnantajalle syntyy siis huomattavasti suurempi kokonaiskustannus kuin palkkalaskelmassa näkyvä bruttopalkka antaa ymmärtää.
Olisi aika tehdä tämä näkyväksi.
Palkkalaskelmassa voisi olla selkeä tieto työnantajan maksamasta kokonaiskustannuksesta. Jos työntekijän bruttopalkka olisi esimerkiksi 3 000 euroa kuukaudessa, työnantajan lakisääteiset maksut nostaisivat kustannuksen keskimääräisillä vuoden 2026 maksuilla noin 3 600 euroon. Palkkalaskelmassa työntekijä näkisi bruttopalkkansa lisäksi tämän kokonaiskustannuksen ja sen, mistä erotus muodostuu.
Laskelma pitää sisällään työantajan lakisääteiset maksut ja siitä puuttuvat esimerkiksi vuosilomapalkkaan ja lomarahaan, työterveyshuoltoon, sairauspoissaoloihin, työvälineisiin ym. liittyvät kustannukset.
Me puhumme Suomessa paljon siitä, kuinka paljon ihminen saa palkkaa ja kuinka paljon palkasta maksetaan veroja. Paljon vähemmän puhumme siitä, kuinka paljon yhden työpaikan luominen todellisuudessa maksaa.
Tällä on merkitystä erityisesti silloin, kun yritys pohtii uuden työntekijän palkkaamista. Palkkaaminen on investointi. Yrityksen on pystyttävä arvioimaan, tuottaako uusi työntekijä enemmän arvoa kuin hänen palkkaamisensa kokonaisuudessaan maksaa.
Mitä korkeammaksi työn tekemisen kokonaiskustannus nousee, sitä korkeammaksi nousee myös kynnys palkata uusi työntekijä. Tämä koskee erityisesti pieniä yrityksiä, joissa yhdenkin työntekijän palkkaaminen voi olla merkittävä taloudellinen päätös.
Samalla meidän pitäisi pystyä puhumaan työn verotuksesta nykyistä rehellisemmin. Työn verotus ei ole vain se summa, joka vähennetään työntekijän palkasta. Työn tekemiseen liittyy kokonaisuus, joka muodostuu työntekijän ja työnantajan maksamista veroista ja maksuista.
Jos haluamme lisää työtä, meidän on uskallettava tarkastella myös työn hintaa.
Siksi ehdotan yksinkertaista muutosta: tehdään työn teettämisen todellinen kustannus näkyväksi palkkalaskelmassa. Työntekijä näkisi nykyisten tietojen lisäksi työnantajan maksaman kokonaiskustannuksen.
Läpinäkyvyyden lisääminen ei tarkoita kannanottoa työntekijöiden turvaa tai sosiaalivakuutusjärjestelmää vastaan. Päinvastoin avoin tieto auttaa hahmottamaan myös niiden rahoitusta ja merkitystä. Kun työntekijä näkee, kuinka paljon työnantaja osallistuu työeläke-, työttömyys- ja vakuutusmaksujen rahoittamiseen, syntyy parempi kokonaiskuva suomalaisen työelämän kustannuksista ja eduista.
Avoimuus ei itsessään ratkaise Suomen työllisyys- tai talousongelmia. Mutta se auttaisi meitä ymmärtämään paremmin, mistä työn hinta muodostuu.
Työn tekemisen pitää olla kannattavaa työntekijälle ja työn teettämisen pitää olla mahdollista työnantajalle.
(Julkaistu alunperin 10.9. Turun Tienoo:ssa)